2. Delfoi-prosessin vaiheet

Hannu Linturi, © Metodix Oy (artikkeli julkaistu 16.4.2020, päivitetty 2.2.2024)

“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)

Delfoi-metodia voi luonnehtia kysely- tai haastattelumuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa ohjatun vuorovaikutusprosessin kautta pyritään kokoamaan ja kehittämään asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin jäsenten tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Menetelmässä korostuu vaiheiksi strukturoitu prosessi, joka perustuu manageritutkijan (tai tutkijaryhmän) ja asiantuntijoista koostuvan paneelin väliseen ja keskiseen vuorovaikutukseen. Tutkittavan ilmiön ominaisuuksia kuoritaan esiin kerros kerrokselta tai kuten Delfoissa sanotaan kierros kierrokselta. Survey-tutkimuksissa ensimmäinen kyselykierros on myös viimeinen eikä siinä tapahdu kuten Delfoissa sitä, että "tutkittavat" ylennetään interaktioon keskenään tavalla, jota voi nimittää yhteisölliseksi oppimiseksi. Se on myös managerin perimmäinen pyrkimys riippumatta siitä tähdätäänkö Delfoi-prosessissa konsensukseen vai dissensukseen.

Metodiblogisarjassa julkaistaan yhdeksän artikkelia: (1) Delfoin tarkoitukset, (2) Delfoin-prosessin vaiheet, (3) Delfoin tunnusmerkit, (4) Delfoi-paneeli, (5) Delfoi-manageri, (6) Delfoi-kierrokset (iteraatio), ja (7) Delfoi-metodiyhteydet, (8) Delfoi-analyysi (tulevaisuuskartta), ja (9) Delfoin tulevaisuus.

Delfoissa on kaksi oppimisen subjektia ja päätoimijaa, jotka ovat Delfoi-manageri ja Delfoi-paneeli. Manageri suunnittelee ja fasilitoi paneelin toiminnan ja analysoi sen aikaansaannokset. Paneeli koostuu monipuolisesta ryhmästä tarkasteltavan ilmiön asiantuntijoita ja asianosaisia.

Asiantuntijuudet haetaan eri suunnista, jolloin ymmärrys ilmiöstä on lähtötilanteessa bahtinilaisin termein moniääninen. Näkökulmien moneutta lisää se, että eri panelisteilla on vaihtelevia intressejä ilmiöön. Moderneissa yhteiskunnissa eri toimijatahot ovat järjestäytyneet eturyhmiksi, joilla on merkittävää vaikutusvaltaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Elinkeino- ja työelämän järjestöt ovat tässä suhteessa etulinjassa, mutta omilla erityisalueillaan myös kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisen ja asiantuntijavallan käyttäjiä.

Manageri asettaa tutkimuskysymykset

Delfoi-prosessin peruskulku kuvataan allaolevassa diagrammissa. Lähtökohtana on sellaisen tutkimuskysymyksen tai kehittämistarpeen nouseminen esiin, jonka tutkija tai tutkijaryhmä haluaa ottaa tutkittavakseen.

Delfoi-prosessin vaiheet

Delfoi sopii avoimiin ja monimutkaisiin tutkimusasetelmiin, joiden sisältö tai ratkaisu on tuntematon. Tällaisiä ilmiöitä ei ole vaikea löytää nykyhetkestä saati tulevaisuudesta, joka on useimpien Delfoi-kohteiden havaintopaikka aika-akselilla. Ongelma tai selvittämätön asia näyttäytyy preesensissä, mutta sen ratkaisu tai ratkaisuvaihtoehdot esiintyvät tulevaisuudessa. Antisipaatioajattelu yksinkertaistaa tapahtuman tarkastelun dynamiikan siihen, että käydään tulevaisuudesta hakemassa keinoja nykytilanteen järkiperäiseen hoitamiseen.

Delfoi-prosessissa proaktiivinen avainrooli on Delfoi-managerilla, jonka tehtävä ensivaiheessa on rajata ja tavoitteistaa tutkimuskysymys yhdessä mahdollisen tutkimustilaajan kanssa. Manageri tai manageriryhmä suunnittelee, toteuttaa ja raportoi tutkimuksen. Nämä tehtävät ovat kutakuinkin samat kuin perinteisellä tutkijalla. Eroa on siinä millä tavalla manageri toimii itse prosessin aikana. Managerin työkaluja ovat stukturoidut tehtävät ja roolit sekä vaiheistettu iteratiivinen prosessi, joiden avulla tutkimustavoitetta lähdetään lähestymään vaihe vaiheelta.

Paneeli ja panelistit

Ilmiön tutkimiseksi manageri kartoittaa siihen liittyvät asiantuntijuudet ja asianosaisuudet. Kun ne on selvitetty rekrytoidaan mahdollisimman sitouttavasti paneeli eli ryhmä ilmiöön perehtyneitä asiantuntijoita. Paneelin tärkein ominaisuus asiantuntijuuden ohella on intressien moneus.

Ilmastot@komo-Delfoin pedagoginen asiantuntijamatriisi, joka sisällöltään poikkeaa tieteellisistä paneelimatriiseista, vaikka rakennemalli onkin yhtenevä.

Asiantuntijamatriisi - asiantuntijuudet sarakkeissa ja asianosaisuudet riveillä - on keino kartoittaa potentiaaliset tulevaisuudet kattavasti. Matriisirakennetta tukevat myös Delfoi-ohjelmistot eDelphi (www.edelphi.org) ja xDelphi (www.xdelphi.ai). Luokittelu mahdollistaa ryhmien väliset vertailut ja analyysit. Se edellyttää että myös harvinaiset perustellut näkemykset pyritään ottamaan mukaan. Delfoi-väitöksissä paneelin kokoonpano on metodin käytön ja luotettavuuden kannalta keskeinen tekijä, jonka yhteydessä kannattaa varautua kiperiinkin vastaväittäjän kysymyksiin.

Paneelin kokoonpanolla tavoitellaan yhteisötasoista kykyä tarkastella ja kommunikoida ilmiön tulevaa kehitystä monen tulkintakehyksen ja intressin kautta. Paneelin rakennetta voi hyödyntää, kun suunnitellaan Delfoi-prosessin ja kierrosten kulkua. Usein paneelista on löydettävissä vastapoolit, joiden välinen jännite on myös väline vahvistaa panelistien motivaatiota.

Tärkeä paneelin ominaisuus on sen koko, joka laadullisessa Delfoi-prosessissa pidetään suhteellisen pienenä (useimmiten haarukassa 15-35), jotta panelistien välinen kommunikointi olisi ideaalista. Teknologiaennakointiin painottuvissa tutkimuksissa on toisaalta käytetty jopa tuhansien asiantuntijoiden paneeleita.

Kysely ja kysymykset

Ennen kuin panelistit kutsutaan mukaan sähköiseen paneeliympäristöön managerin pitää rakentaa yksi tai useampia tulevaisuuskysymyksiä. Kun kysymykset tähtäävät tulevaisuuteen - jolloin niillä ei ole totuusarvoa - ne muotoillaan niin, että panelistien näkemykset jakautuvat ilman, että mitään vaihtoehtoa nostetaan toisen edelle. Hyvät kysymykset ovat avoimia, kiinnostavia, selkeitä ja mielipiteitä jakavia. Kysymys houkuttelee vastaamaan ja myös perustelemaan omia vastausvalintoja.

Olennainen osa kysymysten rakentelu on löytää sopiva kysymystyyppi eri tilanteisiin. Suositummat kysymykset ovat asteikkotyyppisiä, mutta oma pätevyysalueensa on myös esimerkiksi aikasarja-, aikajana- ja ryhmittelykysymyksillä.

Monet hyvän kysymyksen tuntomerkit - kuten yksiselitteisyys ja ymmärrettävyys - ovat samoja kuin missä tahansa survey-tutkimuksessa. Osa taas on tyypillisiä vain Delfoi-tutkimukselle. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kiinnostavuus, tunneyhteyden syntyminen, yllätyksellisyys ja kyky erotella vastaajia eri puolille asteikkoja. Kaikkien kysymysten ei tarvitse täyttää kaikkia mahdollisia kriteereitä, mutta paneelin käynnistymisen ja syttymisen kannalta kosketukset panelistien intellektuaaliseen ja emotionaaliseen persoonaan ovat myönteisiä.

Helppoa kysymysten muotoilu ei ole. Kysymysten rakentaminen palkitsee sinnikkäät toimijat, jotka jaksavat hioa kysymyksiä testivastaajien kanssa. Kokeneen tutkijan erottaa aloittelijasta usein se, että jälkimmäinen ei vielä osaa katsoa yhden kierroksen yli jatkoprosessiin saati mahdollisuuksiin käyttää prosessissa paneelin rakenteeseen liittyvää dramaturgiaa.

Tavallinen kysymyksen teon ansa on tuottaa suostuttelevia piilomerkityksiä. Usein manageri itse edustaa tunnistettavaa asiantuntija- ja intressitahoa, ja se vaikuttaa ellei suoraan kysymykseen niin ainakin niiden aihepiirin valintaan ja suuntaan. Negatiivisia teesejä vältellään syyttä, samoin kärkeviä väitteitä. Vastaajalla on käytössään asteikko, jolla hän voi suhteuttaa väitteen haluamakseen. Ohjausta kysymysten muotoiluun saa Delfoi-kehittäjäyhteisön kuukausittaisista työpajoista.

Kierrokset ja prosessi

Kun manageri kutsuu panelistit vastaamaan kyselyyn käynnistyy ensimmäinen Delfoi-kierros. Panelistin vastaus koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on tyypillisesti asteikkovastaus ja toinen perustelu tälle skaalavalinnalle. Panelistit saavat managerin säätelemällä aikataululla näkyviinsä reaaliaikaisesti myös muiden panelistien vastaukset, joita he saavat myös kommentoida samoin kuin he voivat muuttaa omia alkuperäisiä vastauksiaan koko vastaamis- eli kierroksen ajan. 

Useimmiten Delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kierroksia, jolloin myös kysymykset evoloituvat prosessin aikana. Tyypillinen yhden kierroksen kesto on kaksi viikkoa. Uudet kysymykset nostetaan edellisen kierroksen kommenteista ja argumenteista, minkä takia kierrosten välillä muutaman päivän tai viikon mittainen väli, jotta managerit ehtivät analysoida tuloksia ja valita uudet kysymykset.

Viime vuosina on lisääntynyt ns. Real-Time Delphi-variaation (RTD) käyttö, jossa kysymykset ja vastaukset ovat reaaliaikaisesti avoinna koko kierroksen ajan. Real-Time Delphissä järjestetään vain yksi kierros, miksi se on suomennettavissa yhden kierroksen Delfoiksi.

Delfoi-kierrosten fasilitointi on Delfoi-managerin näyttöpaikka. Rohkea kommunikointi puolustaa useimmiten paikkaansa. Tärkeä on etukäteen suunnitella aikataulu sille, miten ja milloin paneelin kanssa viestii. Säännöllisin ja suhteellisin lyhyin välein tapahtuva kirjeenvaihto on perusteltua jo senkin takia, että siten uusitaan paneelin suoralinkki, jota ei silloin tarvitse kaivella syvältä postilaatikosta. Viestintää tehostaa, jos se kohdennetaan ja viesti personoidaan osaryhmille ja jopa yksittäisille panelisteille.

Analyysi ja raportointi

Kierrosten välillä ja lopuksi tuloksia analysoidaan ja prosessoitu tieto jaetaan myös paneelin käyttöön. Tutkimusraportin sisältö voi vaihdella tulosten kuvauksista toiminta- ja päätösehdotuksiin ja diskurssianalyyseistä skenaarioihin.

Delfoi-kierrosten välillä vaihdetaan ikäänkuin viestikapulaa, kun edellisen kierroksen sisällöstä poimitaan (analysoidaan) ainekset seuraavan kierroksen kysymyksiin ja "äänestyksiin". Jatkoon pääsevät esimerkiksi kiistakysymykset ja uudet avaukset, joita panelistit ovat tuottaneet. Niiden myötä tutkimus voi sekä syventyä että laajentua.

Prosessin loppuvaiheissa haarautuu ainakin kolme erilaista polkua. Konsensus-tyyppisessä Delfoissa tähtäin on usein suorassa päätösvalmistelussa, jossa paneelityöskentelyn kautta päädytään toimintasuositukseen. Strategiavalmistelussa voidaan vaihtoehtoja jättää myös auki pohjaksi lopulliselle päätöksenteolle.

Tieteellisessä Delfoi-tutkimuksessa konsensus-lähtökohtaa käytetään mm. farmalogisten tai kansanterveydellisten laatumittareiden määrittelyssä. Useimmiten kuitenkin työstetään monikollista tulevaisuutta ja polkuja niihin. Skenaroinnissa luodaan tietoisesti useita skenaarioita, joiden todennäköisyyttä ja toivottavuutta voidaan koetella. Sitä merkityksellisempää on lisätä toimintavalmiutta eri vaihtoehtoihin myös silloin, kun epätodennäköinen vaihtuu yllättäen todennäköiseksi tai toivottava ei-toivottavaksi.

Jokainen Delfoi piirtää joltain tulevaisuuden osalta karttaa siitä, minkälaisiin mahdollisiin maastoihin ollaan kulkemassa. Delfoi-prosessin voi myös suunnitella eräänlaiseksi tutkimus- tai seurantaohjelmaksi, jossa tietoisesti muodostetaan ilmiön tulevaisuuskarttaa, jota tarkennetaan kierros kierrokselta tai kerrostetaan barometrityyppisesti seurannalla kuten on tehty Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrissa.

Oppimisen metaforiseen tulevaisuuskarttaan rypästyi viisi kehityskimppua, joihin 48 tulevaisuusväitettä keskinäisin korrelaation kytkeytyi.

Lopussa kertaukseksi asiantuntijapuheen maustama lyhyt kuvaus Delfoi-prosessista videoformaatissa https://youtu.be/yMfn9irS-Io .

https://youtu.be/yMfn9irS-Io
Lyhyt video Delfoi-menetelmästä ja -prosessista

Kirjallisuutta

    • Airaksinen Tiina, Halinen Irmeli, Linturi Hannu (2016) Futuribles of Learning 2030  - Delphi supports the reform of the core curricula in Finland. European Journal of Futures Research. Special topic: Education 2030 and beyond. Internet https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-016-0096-y. 

    • Bell, Wendell (1997, 2003) Foundations of futures studies, Vol I-II, New Brunswick: Transaction Books.

    • The Delphi Technique: Past, present and future prospects. Technological Forecasting and Social Change, Volume 78, Issue 9, Pages 1487-1720 (November 2011)

    • Dimitrow, Maarit (2016) Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167914

    • Kuusi, Osmo (1999) Expertise in the Future Use of Generic Technologies. Epistemic and Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. Interneissä http://bit.ly/3ayzN4e .

    • Laakso, Kimmo (2011) Matkaviestinnän sääntely ja sen vaikutukset Suomessa 1985–2015 . Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 965. ISBN 978-952-15-2570-4. ISBN 978-15-2597-1. Tampereen yliopistopaino Oy. 2011. Verkossa http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/20535.

    • Laukkanen, Minttu (2020) Sustainable business models for advancing system-level sustainability (Kestävät liiketoimintamallit systeemitason kestävyyden edistäjinä). Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarja 889. ISBN 978-952-335-470-8 ja ISSN 1456-4491. LUTPub-tietokanta www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-471-5 .

    • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 1/2011.

    • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus 2030 - Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opiston Osuuskunta. 978-952-6605-00-5 (pdf), ISSN-L 2242-1297, ISSN 2242-1297.

    • Linturi, Hannu, Rubin Anita (2014) Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta. Futura 2/2014.

    • Linturi, Hannu (2007) Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007.

    • Linturi, Hannu (2020) Delfoi-prosessin vaiheet. Metodix 

    • Linturi Hannu & Kuusi Osmo (2022) Tulevaisuuksia ennakoiva Delfoi-menetelmä. Artikkeli teoksessa Tulevaisuudentutkmus tutuksi. Perusteita ja menetelmiä. (toim. Hanna-Kaisa Aalto, Katariina Heikkilä, Pasi Keski-Pukkila, Maija Mäki, Markus Pöllänen). Turun yliopisto https://www.utupub.fi/handle/10024/153465 .

    • Mäkelä, Marileena (2020) The past, present and future of environmental reporting in the Finnish forest industry. Turun yliopiston julkaisua - Annaels Universitatis Turkuensis, Ser. E: Oeconomica. URN:ISBN:978-951-29-8087-1. Verkossa https://www.utupub.fi/handle/10024/149753?show=full .

    • Osaamisen ennakointifoorumi: Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumi selvitti vuosina 2016-2019 työelämän ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta monivaiheisessa kehittämisprojektissa, jossa käytettiin tulevaisuuksien avaamisessa metodina Delfoi-tekniikkaa. Ensin yhdeksän toimialaklusterin kaikki toimijat arvioivat tulevaa kehitystä vuoteen 2035 Geelsin ja Schotin kuvaaman dynaamisen monitasomallin mukaisesti. Tästä aineistosta rakennettiin myös neljä skenaarioita, joista kaksi otettiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Toisella Delfoi-kierroksella toteutettiin yhdeksän klusterin erilliset Delfoi-prosessit, jotka myöskin perustuivat kolmeen tasoon, joissa tarkasteltiin toimintaympäristön muutoksia, regiimin sopeutumista ja signaalitason innovaatioilmiöitä. Ks. eDelphi-pääpaneeli https://www.edelphi.org/oef ja Jukka Vepsäläisen videopuheenvuoro https://youtu.be/8o2v5nNWqIo?si=T1FyVIibVfX5LdSK .

    • Paaso, Aila (2010) Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 174. ISBN 978-952-484-348-5. ISSN 0788-7604.

    • Palo, Teea (2014) Business model captured?: variation in the use of business models. University of Oulu, Oulu Business School, Department of Marketing. PDF Full Text http://urn.fi/urn:isbn:9789526203430 .

    • Pernaa, Hanna-Kaisa (2020) ”Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus”. URN:ISBN:978-952-476-910-5. Osuva http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-910-5

    • Pihlainen, Vuokko (2020) Asiantuntijoiden käsityksiä johtamisosaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista suomalaisissa sairaaloissa 2030. Experts’ perceptions of the present state of management and leadership competence and future directions in Finnish hospitals by 2030 Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2020 Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies; 223. ISBN: 978-952-61-3377-5 (print), ISBN: 978-952-61-3378-2 (PDF), ISSN: 1798-5757 (PDF). Verkossa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/22263/urn_isbn_978-952-61-3378-2.pdf

    • Rönkä, Anu-Liisa (2019) Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää : Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily. University of Helsinki, Faculty of Social Sciences. Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences. Internet https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301671  .

    • Tamminen, Nina (2021) Mental Health Promotion Competencies in the Health Sector. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä. Permanent link to this publication: http://urn.f/URN:ISBN:978-951-39-8666-7 .

    • Tapio, Petri (2002) Disaggregative policy Delphi Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation. Technological Forecasting and Social Change.

    • Toivonen, Annette (2022) The emergence of New Space - A grounded theory study of enhancing sustainability in space tourism from the view of Finland. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 336. ISBN: 978-952-337-311-2, ISSN 1796-6310. University of Lapland, Rovaniemi 2022. Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-311-2 .